Turun Sarjakuvakaupan uutuuksia viikolla 35

Tuuli Hypén: Veikan metsäretki

Keskellä suurta metsää asustaa ketunpoika Veikka äitinsä kanssa.

Kauniit perhoset houkuttelevat Veikan mukaansa metsän vieraampiin kolkkiin. Pian Veikka havahtuukin siihen, ettei tuttuja paikkoja näy enää missään. On turvauduttava paitsi omiin vaistoihin myös metsän muihin eläimiin, jotta äiti ja kotikolo löytyisivät.

Pian Veikka ymmärtää, että muutkin voivat tarvita apua, ja toinen toisensa auttaminen vie lopulta perille.

Nanna-kettutytön tekijä Tuuli Hypén on laatinut Nannan pikkuveljen tarinasta iloisen, perinteisen kauniin kaikenikäisiä viehättävän satukirjan.

Toni Karonen & Jaakko Muilu: Karim Spesiaali #1 – Oma koti kullan kallis

Kaksi kuukautta sitten Karim Mabarella oli kaikki, mitä hän olisi voinut toivoa.

Rakastava perhe, hyvät ystävät, loistavat arvosanat sekä upea tyttöystävä.

Nyt hänellä ei ole enää mitään jäljellä. Mikä sai hänet valitsemaan tämän polun? Se selviää Karimin synkimpänä hetkenä, hänen muistellessaan parempia aikoja.

Stieg Larsson & Denise Mina: Tyttö joka leikki tulella

Murhamysteeriä, perhesaagaa ja yhteiskuntakritiikkiä sopivasti annosteleva rikostrilogia jatkuu tyylikkäänä sarjakuvana – nyt koko romaani yhtenä niteenä!

Tietokonehakkeri Lisbeth Salander palaa ulkomailta päästyään käsiksi suuriin rahoihin. Onnea varallisuus ei hänelle kuitenkaan suo.

Toimittaja Mikael Blomkvist saa kuumaakin kuumemman uutisvihjeen räikeästä seksibisneksestä, johon on sotkeentunut yhteiskunnan isokenkäisiä. Kun vihjeen tarjonnut toimittajapariskunta surmataan, epäilykset kohdistuvat Lisbethiin, jonka on selvitettävä välit menneisyytensä kanssa ja rangaistava syyllisiä.

Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Stieg Larsson (1954–2004) sai vähän ennen kuolemaansa valmiiksi Lasiavain-palkitun Millennium-trilogiansa, jota on myyty n. 75 miljoonaa kappaletta eri kielillä. John Creasy Dagger -esikoisdekkaripalkinnolla palkittu skotlantilainen rikos- ja näytelmäkirjailija Denise Mina (s. 1966) vastaa Millennium-trilogian sarjakuvaversion sovituksesta. Kuvituksen ovat luoneet Hellblazer-sarjastaan tunnettu argentiinalainen Leonardo Manco (s. 1971) ja DMZ- ja The Executor -sarjat piirtänyt italialainen Andrea Mutti (s. 1973).
Millennium-trilogia julkaistaan kolmena sarjakuvaromaanina, joista ensimmäinen, Miehet jotka vihaavat naisia, ilmestyi kahteen osaan jaettuna (WSOY 2012–2013).

Gianluigi Bonelli & Galep: Tex Willer Kirjasto 25 – 13. muumio

”Tahtoi vielä rikkaammaksi, ja se halu ajoi hänet rikoksen tielle.”

Tähän Texin toteamukseen päättyy pitkä seikkailu, jonka kuluessa hän kohtaa huppupäisen rosvopäällikön El Moron ja tämän johtaman koplan; El Moro on surmauttanut Texin vanhan ystävän, jonka omistaman tilan sijainti on karjavarkaille strategisesti tärkeä.

Tarinan 13. muumio alkajaiksi ryhmä arkeologeja katoaa traagisesti Arizonan ja Meksikon välisellä rajalla löydettyään muinaisen atsteekkitemppelin.

Tex ja Kit Carson lähetetään etsimään tutkijoita, mutta suorittaakseen tehtävän heidän täytyy ratkaista kolmentoista henkiin heränneen muumion arvoitus ja kohdata ”Yön poikien” kammottava taikuus.

Juba: Viivi ja Wagner 17 – Kyljys kainalossa

Wagner ulkoistaa stressinsä vantaalaiselle firmalle – laskut tulevat Viiville.

Viivin stressi ei hellitä niin helpolla: siitä pitävät huolen mm. Wagnerin kaljatölkkikyynerpää, rahahuolet ja italiaa puhuva pökäle.

Pari-arkea, pari arkea vai arkipari?

Lukija saa päättää ihan itse.

Albert Uderzo: Asterix 33 – Taivas putoaa niskaan

Albert Uderzon viimeinen Asterix-albumi ennen soihdun luovuttamista uudelle tekijätiimille.

Tässä tarinassa Asterix ja Obelix kohtaavat muukalaisia avaruudesta, joiden avulla Uderzo kommentoi sarjakuvamaailman nykytilaa omalla jäljittelemättömällä tavallaan.

Äläkä unohda muita Asterix-albumeita!

Petri Koikkalainen: Varo keittiöveistä vittunaama

Varo keittiöveistä vittunaama sisältää herkkuja Koikkalaisen ”suositusta” vittuilublogista.

Albumi on läpileikkaus keskusteluja, kommentteja ja ajatuksia, joita on poimittu talteen aikamme suurilta ja pieniltä ajattelijoilta – jokainen lukija löytää siitä varmasti tuttua ja samaistuttavaa tavaraa.

Saako tälle edes nauraa? I dare you, motherfuckers. I DOUBLE dare you.

Helsingin Sarjakuvafestivaalien katalogi 2014

Sisältää mm.

– Festivaaliohjelma, kartta ja näyttelyt, nämä voi halutessaan repäistä erikseen irti lehden keskeltä

– Festivaalivieraiden sarjakuvia (Joonas Rinta-Kanto, Thomas Wellmann, Olivier Kugler, Sebas Martín, Philip Schaufelberger, Howard Cruse, Rutu Modan, Birgit Weyhe, Julia Thorell, Gabrielle Bell)
– artikkeleita mm. aiheista Tom of Finland, Joonas Rinta-Kanto, Philip Schaufelberger, Sarjakuva Saksassa, Suuri sota sarjakuvina

ENNAKKOTILAUKSET:

Aakkostoukka – Sarjakuva-aapinen

Julkaisu 28.8.2014

Kuinka käy kun kärpänen järjestää juoksukilpailut ja kuka kumma parkuu merirosvojen aarresaarella? Entä mitä tiikeri tekee torilla ja voiko nakkikioskilta ostaa quesadillan? Miten barbaarin miekalla puolitetaan budjetti ja kuinka ihmeessä neutroni voisi kasvaa norsun kokoiseksi?

Aakkostoukka ottaa selvää kirjaimista ruutu ruudulta. 23 suomalaista nykysarjakuvataiteilijaa on lähtenyt seikkailulle toukan mukaan ja toteuttanut aapisen sarjakuvan muotoon. Kirja vie lukijan mukanaan matkalle kieleen sarjakuvakerronnan kautta. Teos soveltuu niin lukemaan opetteleville ja jo hieman lukeville, poissulkematta leikkimielisiä aikuisia.
Aakkostoukka – sarjakuva-aapisen julkaisee suomalaisen nykysarjakuvan yhdistys Kutikuti ry. Teos julkaistaan Aakkostoukka-näyttelyn avajaisissa Galleria MUU:ssa Helsingin Kaapelitehtaalla 28.8.2014. Näyttely ja kirja johdattavat paitsi kirjainten kautta kieleen myös nykysarjakuvaan. Molemmat sopivat niin lapsille kuin aikuisille. Näyttely on avoinna yleisölle aina syyskuun lopulle asti.

Toimittaneet: Benjamin Bergman, Pauliina Mäkelä, Petra Virtanen ja Amanda Vähämäki.

Aakkostoukka-kirjan taiteilijat: Sami Aho, Mari Ahokoivu, Benjamin Bergman, Heta Bilaletdin, Terhi Ekebom, Roope Eronen, Jarno Latva-Nikkola, Tiina Lehikoinen, Mikko Luostarinen, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Reetta Niemensivu, Jyrki Nissinen, Heikki Rönkkö, Anna Sailamaa, Kari Sihvonen, Katri Sipiläinen, Tuomas Tiainen, Katja Tukiainen, Jari Vaara, Emmi Valve, Amanda Vähämäki ja Mikko Väyrynen.

Jacques Martin: Alix 17 – Kiinan keisari

ALBUMI SAATAVILLA 29.8.

Alix ja Enak kohtaavat kohtaavat Persianlahden pohjukassa kreikkalaisen Mardokioksen, joka on matkalla Kiinaan. Hänen isänsä toimii siellä kruununprinssi Liu Chienin kotiopettajana.

Seikkailunhaluiset toverukset liittyvät miehen seuraan, ja tarinan alkaessa kolmikko saapuu laivalla Intian länsirannikolla sijaitsevaan Elephantaan.

Kiinalainen dzonkki odottaa heitä, ja purjehdus kohti salaperäistä Taivaan pojan valtakuntaa voi alkaa.

Fabien Nury & Sylvain Vallée: Olipa kerran Ranskassa 4 – Nyt miekkaan tarttukaa

ALBUMI SAATAVILLA 29.8.

Kesä 1944. Liittoutuneet lähestyvät Pariisia, ja Joseph Joanovicin kujanjuoksu jatkuu.

Vastarintaliike on yhtä vaarallinen yhteistyökumppani kuin kaupunkia miehittävät natsit. Josephin on turvattava selustansa, eikä kukaan ole liian arvokas uhrattavaksi.

Nyt miekkaan tarttukaa on kuusiosaisen, tositapahtumiin perustuvan albumisarjan neljäs osa. Sen ansiosta Olipa kerran Ranskassa palkittiin vuonna 2011 Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla parhaana sarjana.

Anton Kannemeyer: Pappa Afrikassa

ALBUMI SAATAVILLA 8.9.

Anton Kannemeyerin ensimmäinen suomennettu sarjakuvateos ”Pappa Afrikassa” on varta vasten perus-Suomea varten toimitettu tervehdys Etelä-Afrikasta.

Kannemeyerin sarjakuvat osuvat myös suomalaista arkaan paikkaan. Vaurastunut keskiluokka saa mojovan korvatillikan, kun tekijä tuo lukijan eteen sen karun rasistisen Apartheidin varjostaman ympäristön, minkä keskellä hän itse Cape Townissa kasvoi.

Kannemeyerin työt käsittelevät usein kolonialismin jälkeisiä rotukysymyksiä. Hänen ”puhtaan viivan” (ransk. ligne claire) piirroksensa on suoraa lainaa sarjakuvan ”suurmiehen” Hergén rasistisista teoksista kuten ”Tintti Afrikassa” (ranskankielinen alkuteos ”Tintin au Congo”).

Monissa Kannemeyerin sarjakuvissa epäilyttävästi Tintin-oloinen valkoinen päähenkilö piirtyy esiin joko valkoisena liberaalina tai rasistisena valloittajana. Kannemeyerin satiireissa valkoiset edustavat kaikkivopiaa sivistyneistöä, kun taas mustat esittäytyvät puolivilleinä typeryksinä – näinhän heidät myös afrikaansin sanakirjassa esitetään.

Anton Kannemeyer (s. 1967) on eteläafrikkalainen kuva- ja sarjakuvataiteilija, jonka töitä on ollut esillä ympäri maailmaa aina MoMA-museota myöten. Nimimerkillä ”Joe Dog” sarjakuvia tekevä Kannemeyer teki kansainvälisen läpimurron Bitterkomix-antologiassa (1992–), jonka toinen perustajajäsen hän Conrad Botesin (alias ”Kondradskin”) kanssa on. Kannemeyerin töitä on nähty aiemmin Tennispalatsin museon eteläafrikkalaista nykytaidetta esitelleessä Peekaboo-näyttelyssä vuonna 2010. Samana vuonna hän oli myös Helsingin sarjakuvafestivaalien vieraana.

Tommi Musturi: Ötzi – Viidakon kuningas

ALBUMI SAATAVILLA 8.9.

Ötzi, joka löydettiin Tirolista vuonna 1991, on vanhin eurooppalainen muumio. Samalla hän on myös vuonna 2011 Suomeen au-pairiksi henkiinherätetty sarjakuvasankari, joka seikkaili Vihreä lanka -sanomalehdessä aina kesään 2014 asti.

Tommi Musturin piirtämä Ötzi on hämmentävä teos. Se yhdistelee erilaisia piirrostyylejä ja sarjakuvan kerrontatapoja aina perinteisestä strippisarjakuvasta pilakuvaan ja informaatiosarjakuvasta non sequitur -huumoriin. Kaiken taustalla perussuomalaisesta Ötzistä kehkeytyy anarkistinen hahmo, joka omaehtoisella tavallaan ottaa osaa kotimaan päivänpolttaviin ja vähän viileämpiinkin asioihin. Musturin Ötzi sekä hengästyttää, naurattaa että mietityttää.

Olivier Schrauwen: Mowglin peili

ALBUMI SAATAVILLA 8.9.

Olivier Schrauwenin (s. 1977, Belgia) kolmas Suomessa julkaistava teos ”Mowglin peili” surrealistisen hauska sanaton sarjakuva.

Tässä Kiplingin Viidakkokirjan päähenkilöä lainaavassa albumissa Mowgli tapaa orangin ja huomaa, että häntä ja apinaa yhdistää muukin kuin kahdella raajalla kävely.

Scrauwenin tarinan keskiössä on yksilö, jota hän tutkii ja hutkii mielensä mukaan. Mowglin peilissä Schrauwen katsoo ihmistä silmiin ja kysyy, mistä tämä on tehty. Ehkä ihminen ihminen todellakin on jo kasvanut irti luonnosta…

Kamagurka & Herr Seele: Kansalainen Cowboy Henk

ALBUMI SAATAVILLA 8.9.

”Cowboy Henk, this is not always good, but when it’s good, it’s REALLY good.” – Umberto Eco

Cowboy Henk on täällä taas! Hurtin mielipuolista huumoriaan viljelevä lehmipaimen seikkailee nyt jo kolmannessa suomennetussa albumissaan ”Kansalainen Cowboy Henk”. Teos kokoaa yhteen tällä kertaa sivun tai muutaman mittaisia värillisiä Henk-tarinoita aina 90-luvun alkupuolelta tähän päivään.

Reiluun 30 vuoden ikään ehtinyt töyhtöpää on tässä teoksessa villimpi ja epäkorrektimpi kuin koskaan. Tämä surrealistinen Tintti ja todellinen belgialaisen älyttömyyden pop-ikoni (jota saa muuten myös puhallettavana versiona) ajautuu omituisiin tilanteisiin sekä tahallaan että tahtomattaan – jos Cowboy Henk tekisi enkelin eteiseen, olisi se hieman erilainen kuin Hectorin versio. Tämä kirja toimii täsmällisesti niin maalla kuin merellä!

Nyt julkaistava Cowboy Henk -kokoelma palkittiin vuoden 2013 Angoulemen sarjakuvafestivaaleilla Ranskassa parhaana uudelleenjulkaisuna.

Pauli Kallio & Christer Nuutinen: Kramppeja & nyrjähdyksiä – Ihan pienet juhlat

KIRJA SAATAVILLA 8.9.

Tuhti kokoelma Suomen Kuvalehdestä tuttuja Kramppeja.

Mainokset
Kategoria(t): Uutuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s